3/2004: Spiraaliturbiini





TEKSTI: ANNE LAMPINEN
KUVAT: FINNARP 2003 –RETKIKUNTA

Windside-tuuliturbiinin maailmanvalloitus on hyvässä käynnissä, sillä niitä on jo 32 eri maassa Saharasta Etelämantereelle.

Windside-tuuliturbiini, tuttavallisemmin WS-turbiini pystyy tuottamaan 50 prosenttia enemmän sähköä kuin tavalliset propellimalliset samalta tuulipinta-alalta. Maailmassa vallitsee noin 3 m/s keskituulennopeus. WS-turbiini pystyy hyödyntämään 1–3 m/s tuulen, mikä on riittämätön nopeus muille turbiineille. Myös myrskytuulen 60 m/s WS-turbiini pystyy ottamaan hyödyksi. Nämä molemmat lukemat ovat maailmanennätyksiä, tietää yrittäjä Risto Joutsiniemi.

Hän on Windside Pruductionin keksijä-perustaja-toimitusjohtaja. Yritys sijaitsee Pihtiputaalla, se työllistää 8 vakituista työntekijää sekä 20 alihankkijaa sesonkiluonteisesti.

Spiraalimuotonsa ansiosta WS-turbiini pystyy hyödyntämään turbulenssit, tuulen suunnan vaihtelut ja jopa pystyvirtauksetkin. Turbiini kohtaa tuulen aina oikeassa kulmassa.

WS-turbiinin edut tavallisiin turbiineihin nähden eivät lopu tähän. Se tuottaa sähköä tiettömillä taipaleilla, ankeissa olosuhteissa, kuten Etelämantereella ja Saharan autiomaassa. Turbiinin on oltava kestävä, jotta huollon tarpeen voi minimoida. Äänettömyys on tärkeää luontoarvojen kannalta.

– WS-turbiini ei tapa lintuja. Se on erityisen tärkeää öljynporauslaitoilla, jossa potkurimalliset turbiinit listivät lintuja sankoin joukoin. Isot veriset linnunraadot eivät ole esteettistä katseltavaa. Kun suurikokoiset linnut törmäävät potkuriturbiineihin, usein ne myös rikkovat turbiinit, tietää Joutsiniemi.

Loistava keksintö
Miten Risto Joutsiniemi keksi spiraalimallisen tuuliturbiinin?

– Näin sen näyssä, jossa tekniset ongelmat myös ratkesivat. Turbiinin toiminnan ymmärtämisessä auttaa tutustuminen kahteen fysiikan lakiin: Magnus-efektiin ja Flettnerin lakiin. Nämä tiedot kuuluvat periaatteessa perusinsinöörien tietämykseen tuulivoimasta, mutta ne ovat päässeet unohtumaan, selvittää Joutsiniemi keksintönsä alkutaivalta.

Kun tekniset ongelmat olivat ratkaistu ja pystytuuliturbiini protyyppi tehty 1979, hän haki keksinnölleen kansainvälisen PCT-patentin ja myös EPO-patentin.

– Patenttikulut ovat kalliita. Minulla meni noin 200 000 vanhaa markkaa patenttikuluihin. Keksijä-yrittäjälle se oli pitkä penni. En kuitenkaan halunnut ”riskirahaa”, koska sellaista rahoitusmuotoa ei ole olemassakaan. Aina kun joku antaa rahaa, niin hän haluaa myös vastapainoksi jotain. Usein se on yrittäjälle päätösvallan menetystä. Halusin pitää yritykselläni ja osakkeenomistajilla päätösvallan. Tästä syystä Windside Production on täysin velaton. Kasvamme ainoastaan tulorahoituksella.

Onko Joutsiniemeä aina kiinnostanut tekniikka?

– No, tiedä häntä. Pikkupoikana uusi mopo piti hajottaa osiin ja katsoa, mitä se sisälsi. Isäni ihmetteli valtavasti. Olin sitä mieltä, että mopossa oli liian vähän vaihteita, joten rakensin yhden lisää.

Joutsiniemi on Helsingin teknisen oppilaitoksen kasvatteja tie- ja vesirakennuspuolelta.

Hänen yrittäjän taipaleensa ei ole ollut ruusuinen, niin kuin ei niin monen muunkaan yrittäjän, joka tänä päivänä on erittäin menestynyt ja arvostettu. Alkuvaiheessa Joutsiniemen yrittäjänä toimiminen oli sivutoimista.

– Ensimmäinen tominimimuotoinen yhtiö perustettiin tuuliturbiinia varten 1982. 1990-luvulla silloinen osakeyhtiömme investoi paljon Japanin markkinoille. Siiten tuli lama ja yhtiömme meni konkurssiin. Nykyinen Oy Windside Pruduction Ltd perustettiin 1996. Tämä on kolmas yhtiö. On ollut raskaita aikoja. Niistä olen selvinnyt seurakuntaelämän ja perheen ansiosta. Vaimoni kanssa olemme miettineet, että helpomminkin ihminen voisi leipänsä tienata, mutta tämä on meidän valintamme.

Vientiin yli 90 prosenttia
Tällä hetkellä tuotannosta menee yli 90 prosenttia vientiin, vientimaita on 32. Windside Production on siitä erikoinen yhtiö, että se suhtautuu varovaisesti valmistuslisenssien myymiseen.

– Haluamme pitää valmistuksen omissa käsissämme. Mieluummin perustamme tehtaan ulkomaille kuin myymme lisenssejä. Maailman historiassa on käynyt niinkin, että lisenssejä ostavat kilpailijat, jotta eivät halua uhkia omille markkina-alueilleen. Ei tarvitse katsoa kuin esimerkiksi sata vuotta sitten tehtyjä erittäin hyviä keksintöjä, joille olisi tänä päivänäkin kysyntää, mutta markkinatilanteen takia ne ovat eliminoitu.

Risto Joutsiniemi ei pelkää, että Windsiden tuuliturbiinit jäävät jalkoihin enää. Pitkän tähtäimen huolellinen tuotekehittely ja ahkera työ ovat tuottaneet jo tuloksia. Yrityksen ei juurikaan tarvitse markkinoida itse itseään, vaan viidakkorumpu hoitaa sen puolen. Onnistuneet projektit, tyytyväiset asiakkaat ja aktiiviset osakkeenomistajat ovat paras markkinointikeino.

Myynnistä huolehtivat jälleenmyyjät. Ne vastaavat yleensä myös asennuksista ja huollosta.

– Vaativiin asennuskohteisiin meiltä lähtee mies paikan päälle. Ne ovat kokoluokaltaan niin isoja projekteja, että niiden kaupoista neuvotellaan pääkonttorin kanssa keskimäärin kaksi vuotta. Mökkimallin tuuliturbiinin ostajat ovat puolestaan yleensä tekniikasta niin hyvin perillä, että he hoitavat asennukset ja huollot itse, tietää Risto Joutsiniemi.

Hän kiirehtii huomauttamaan, että WS-turbiinien huolto on hyvin minimaalista, lähinnä voiteluaineen lisäystä.

– Meillä on tällä hetkellä 165 osakkeenomistajaa. He ovat valtavan innostuneita WS-tuuliturbiineista. Osakkeenomistajat halusivat omat intranet-sivut, jossa voivat vaihtaa mielipiteitään, kokemuksiaan ja ideoida. Salasanan takaisilla sivuillamme tapaavat hyvin erilaiset ihmiset. He ovat muun muassa yrittäjiä, virkamiehiä ja kotiäitejä, jotka arvostavat puhdasta elinympäristöä ja ekologisia arvoja. Merkitsemällä Windside Prosductionin osakkeita he samalla tukevat suomalaista työtä. Haluamme pitää jatkossakin tuotannon Suomessa, kertoo Leila Joutsiniemi, joka työskentelee Windside Productionin toimistopäällikkönä. Hän lisää, että ihmiset ovat tärkeintä yrityksen kehittymisen kannalta, ei niinkään raha, mutta sitäkin toki tarvitaan.

Visoista ei ole pulaa
Windside Productionilla on parasta aikaa osakeanti, joka kestää 31.5.2004 asti. Yksi osake maksaa 290 euroa. Tarjolla on B-osakkeita.

– Kaikki tuotot, mitä yhtiöön saadaan laitetaan tuotekehitykseen ja investointeihin. Toki haluan, että kymmenen vuoden päästä Windsiden osake on todella arvokas, sanoo Risto Joutsiniemi.

Mikä on hänen visionsa firmastaan ja maailmasta tulevaisuudessa?

– Nytkin WS-tuuliturbiineja on äärimmäisissä olosuhteissa maalla, vedessä ja ilmassa. 80 vuoden sisällä menemme Mars-planeetalle. Siellä tehdään paljon tutkimusta, laitteet tarvitsevat energiaa, ja sitä paitsi Mars on tunnettu voimakkaista tuulistaan. Tulevaisuudessa Windside Productionilla olisi kolmenlaisia tehtaita. Ne valmistaisivat turbiineita mökeille, ammattilaiskäyttöön ja voimalaitoksiin. Olen varma, että 50 vuoden päästä ajamme sähköautoilla.

Hän sanoo uskovansa, että maailmassa yhteisvastuu ympäristöstä tulee kasvamaan. Hän mainitsee esimerkin vesistöistä, joissa ei pikkupoikana pystynyt uimaan niiden saasteiden takia, mutta nyt pystyy. Hän innostuu ja antaa vielä yhden esimerkin ekologisesta ajattelusta.

– Koko Suomen energiantarve saataisiin tuotettua tuulivoimalla, jos Ahvenanmerelle rakennettaisiin 160 neliökilometrin alue suuria tuulivoimaloita täyteen.

Tanskassa tuulivoima saatiin vauhdilla käyntiin, koska valtio rahoitti hankkeen. Saksassa on jo nyt tuulivoimaloita noin 3000 kappaletta, ja siellä lisätään tuulivoimaa joka vuosi yhden ydinvoimalan verran. Suomessa vaihtoehtoisten energiamuotojen käyttö on lapsen kengissä.

– Teknisesti olisi mahdollista rakentaa 200 metriä korkea ja 70 metriä halkaisijaltaan oleva tuuliturbiini. Se vastaa 3-10 megawatin voimalaa, sijoituspaikasta riippuen. WS-tuuliturbiinin voi rakentaa aivan keskelle asutusta äänettömyytensä, turvallisuutensa ja kauniin muotoilunsa ansiosta. Tosin pienemmät turbiinit soveltuvat maisemallisesti paremmin miljööseen ja rakennuksiin. n

***

Etelämantereelle kolme uutta WS-tuuliturbiinia

Rakennusarkkitehti Petri Heinonen matkasi marraskuun 2003 alussa Etelämantereelle Aboa-tutkimusasemalle asentamaan kolmea WS-tuuliturbiinia. Muiden maiden tutkimusasemilla oli jo ennestään WS-tuuliturbiineita. Heinoselle Etelämantereen matka oli kolmas. Mies työskentelee Merentutkimuslaitoksella suunnittelijana, joskin hänen varsinainen työpaikkansa on Ympäristöministeriö, josta hän on virkavapaalla.

– Matkamme kohdistui Kuningatar Maudin maalle, jossa on Merentutkimuslaitoksen Aboa-tutkimusasema. Arktisten olosuhteisen takia sinne voi matkustaa vain kesäisin, jolloin siellä on
0 – 5 miinusastetta. Olin käynyt siellä aiemminkin, kun suunnittelin ja valvoin aseman laajennustyön, sanoo Heinonen.

Matka Aboa-tutkimusasemalle ei käy käden käänteessä.

– Matkasimme sinne Kap Hornista lentäen venäläisellä rahtikoneella Novolazarevskajaan. Matka jatkui niin ikään venäläisellä suksilla varustetulla kaksitasolla. Vaati tiettyä luonnetta, henkistä kanttia, että pystyy elämään sen tiedon kanssa, että pois ei pääse, vaikka pakko olisi. Sääolosuhteiden takia voi joutua odottamaan poispääsyä kahdesta kolmeen viikkoa. Muun muassa tämän takia retkikunnassa on aina lääkäri mukana.

– Kaikki työ mitä Aboalla tehdään on täytynyt miettiä koto-Suomessa kahteen kertaan, mieluiten kolmeen. Arktisissa olosuhteissa ei voi säveltää.

Heinonen kertoo, että jo viime kesänä hän harjoitteli Risto Joutsiniemen kassa WS-tuuliturbiinin asennuksen Pihtiputaalla kädestä pitäen. Siitä huolimatta hän oli kaksi kertaa yhteydessä Joutsiniemeen sateliittipuhelimella, varmistaakseen, että varmasti kakki on niin kuin pitää.

– Matkan aikana sattui pari hirmumyrskyä, ne kestivät pari päivää. On vaikea edes kuvitella niitä olosuhteita, jos ei ole ollut itse kokemassa. Esimerkiksi hengitys ei onnistu puuskaisessa tuulessa, silloin on haukottava ilmaan sanan varsinaisessa merkityksessä.

Miten WS-turbiini saatiin tukevasti maahan kiinni, entä huolto?

Sään täytyi ensinnäkin soveltua ulkotöihin. Ikuisen roudan alueella ei voi kaivaa. Jäi ainoaksi keinoksi porata turbiinit kallioon neljällä pultilla per turbiini. Automaattinen voitelujärjestelmä on ehdoton. Lähden toki ensi vuonna huoltoreissulle mielelläni, jos vain saan virkavapaata, sanoo Heinonen.